Raskauden puoliväli

Suunnitelmana on tästä edespäin kirjoitella enemmän kategorioittain blogissa, ettei yhdessä tekstissä ole jokaisen elämän osa-alueen kuulumisia. Toissapäivänä kirjoitin pääsykokeista ja kouluista, nyt vuorossa olisi raskauskuulumisia.

Oon hieman epäröinyt julkaista masukuvia, mutta sitten mietin että miksi ei? Varmasti on mukava myöhemmin palata näiden kuvien äärelle. Ylemmissä kuvissa maha rentona ennen syömistä (jolla koitin minimoida kuvissa vatsan luontaisen turvotuksen, joka on pienestä asti vaivannut ja tulee varsinkin syömisen jälkeen) ja alemmassa vasemmassa kuvassa jännitettynä. Alemmassa oikeanpuoleisessa kuvassa vatsa maaten.

Niin kuin kuvasta huomaa on se munkin maha kasvanut jo, vaikka sekoitan sen edelleen välillä turvotukseen. Aloin jo pikkasen ihmetellä, että miksi mun maha ei kasva sen enempää vertaillessa muiden masukuviin, mutta mulle kerrottiin, että joillain se alkaa kasvamaan vasta 20:n raskausviikon jälkeen. Kuvat kuitenkin todistaa ihmisten kommenttien lisäksi, että on se vihdoin kasvanut! Viimeisimmän neuvolan tutkimuksissa kaikki oli kunnossa eikä mitään huolenaiheita löytynyt. Mun paino oli laskenut alle sen mitä se oli raskausviikolla 9, mutta kun kerroin että en pelkää painonnousua tai karta sitä, niin ei ollut syytä huoleen. Paino saa kuulemma nousta neuvolan mukaan ja pidän siitä itsekin entistä tarkempaa huolta. Oon kyllä herkutellut ja mielestäni syönyt tarpeeksi, mutta kaikki on yksilöitä, ja tosiaan joillain se painonnousu tulee vasta loppuvaiheesta.

Alkuun hoitaja ei löytänyt sikiön sydänääniä, mutta kehoitin kuuntelemaan vähän alempaa niin saatiin kuulumaan normaalit +150 sykkeet. Tosi jännä miten vauvan sydän jaksaa sykkiä noin kovaa, kun mulla olisi jo huono olo noin korkeesta sykkeestä. :D Liikkeitä oon tuntenut kokoajan enemmän ja herätessä maha pullottaa aivan ihmeellisistä kulmista. Näen liikkeet jo vatsan päältä kun makaan rauhassa ja katson tarkkaan. Mun oma vointi on ollut hyvä ja energinen nyt alkaneella toisella kolmanneksella. Alkuraskauden pahoinvointi ja kova väsymys on lähtenyt kokonaan ja tuntuu, että energiaa on enemmän kuin ennen raskautta. Jaksan liikkua ja tehdä asioita normaalisti ja mieliala on paljon parempi verrattuna alkuraskauteen. Alkuraskaudessa pelkäsin, että tällaistako tää tulee olemaan seuraavat 9 kuukautta, mutta nyt olo on paljon parempi ja odotan innolla tulevaa!